Syksyn Norjan Tippeligan Startin riveissä pelannut ja joukkuetta vahvasti kuiville nostamassa ollut kokenut Markus Heikkinen kertoo SuomiFutis-sivustolle yllättyneensä pelin tasosta Norjassa.
Markus Heikkinen, pitääkö vanha käsitys norjalaisesta jalkapallosta pitkän pallon potkimisena paikkaansa?
Ei todellakaan. Kieltämättä vähän sen suuntaiset odotukset itsellänikin ennakkoon olivat, mutta totuus oli toinen. Ainakin niistä joukkueista joita vastaan ehdin syksyllä pelata melkein kaikki pyrkivät tosiaan pelaamaan lyhyillä syötöillä, eikä mitenkään roiskien.
Mistä tällainen muutos voisi johtua?
Suurin syy on varmasti tekonurmissa. Sääolot Norjassa ovat mitä ovat ja pitkän pallon pelaaminen on varmaan aiemmin ollut vähän pakko kenttien kunnon takia. Nyt siihen ei enää ole pakottavaa syytä.
Tulit, näit ja voitit voisi sanoa eli pahassa paikassa olleen Startin kurssi kääntyi tulosi myötä. Mitä oikein teit?
Se kurssin kääntyminen oli varmasti monen asian summa. Ehkä minulla oli oma osuuteni, mutta en minä tosiaankaan yksin kaikkea tehnyt. Vain oman osuuteni.
Mistä käänne sitten johtui? Se oli kuitenkin melkoinen.
En tietysti tarkkaan tiedä alkukaudesta kun en ollut itse paikalla. Mitä kuulin, niin siinä oli aika monta peliä hävitty yhdellä maalilla tai menetetty voitto, vaikka peli oli ihan hallussa. Saimme siihen sitten pari voittoa ja se vaikutti varmasti itseluottamukseen ja sitä kautta tuloksiin.
Nähtiinkö loppukaudesta siis ”oikea” Start?
Varmaan ainakin lähempänä sitä. Näin heti tultuani, että joukkue on hyvä ja nyt syksyllä tuloksetkin olivat hyviä. Tavoite oli taulukon ylemmälle puoliskolle mikä oli varmasti realistinen ja yhden pisteen lopulta jäimme siitä kahdeksannesta sijasta.
Entä sitten ensi kaudella? Markus Heikkinen ja Start kärjessä alusta saakka?
Siitä en osaa sanoa mitään. En tiedä ensi kauden joukkueesta ja omalta osaltani en ole tehnyt jatkosta mitään päätöksiä. Seura sanoi haluavansa jatkaa sopimusta, mutta sitä mietitään nyt rauhassa. Jos Norjassa pelaan, niin kauden alkuun on kuitenkin vielä monta kuukautta aikaa.
Kim Sanden